Syksyn saapuessa ja koulutyön päästessä kunnolla vauhtiin, on ajankohtaista keskustella koulu- ja työpaikkakiusaamisesta. Kiusatuksi voi joutua kuka tahansa. Erityisen alttiita kiusaamiselle ovat lapset ja nuoret, joilla itsellä on erityispiirteitä tai heidän sisaruksensa on erityislapsi. Lapsena kiusaamisen uhriksi joutunut kokee usein kiusaamista myös aikuisena. Tapahtui kiusaamista missä tahansa, se on aihe, josta on syytä keskustella.

Mitä kiusaamisella tarkoitetaan?

Kiusaamisella tarkoitetaan toisen epämiellyttäväksi kokemaa toistuvaa ja tahallista fyysistä ja psyykkistä toimintaa. Kiusaamisen erottaa riidasta se, että kiusaamisessa kiusaajan ja kiusatun välillä on vallan epätasapaino: vahvemmat tai vahvempi alistaa puolustuskyvytöntä. Riidat taas ovat ohimeneviä ja niiden kohteeksi ei joudu aina sama henkilö. (Korhonen 2021.)

Suorassa kiusaamisessa toisen nöyryyttäminen tapahtuu fyysisesti, kuten hakkaamalla, potkimalla ja lyömällä. Tämän lisäksi suoran kiusaamisen keinoina voidaan käyttää ilkkumista ja nimittelyä. Epäsuora kiusaaminen pitää sisällään toisen mustamaalaamista, ilkeiden juorujen levittämistä ja pahan puhumista selän takana. Epäsuoralla kiusaamisella vahingoitetaan toisen sosiaalista mainetta ja asemaa. (Korhonen 2021.)

Työpaikkakiusaamisesta on määritelty työturvallisuuslaissa näin: Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen vaaraa tai haittaa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, on työnantajan asiasta tiedon saatuaan käytettävissä olevin keinoin ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi. (Työterveyslaitos.)

Työpaikkakiusaaminen voi olla huutamista, haukkumista, mitätöintiä, aiheetonta arvostelua, mustamaalaamista, naurunalaiseksi saattamista, sosiaalista eristämistä (kohdellaan kuin ilmaa; ei puhuta, ei kuunnella), tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen, osaamisen vähättely, kohtuuton työn valvonta, perusteeton työtehtävien pois ottaminen, osaamisen kannalta tai aikaisempia tehtäviä selvästi vaatimattomampien työtehtävien antaminen ja seksuaalinen häirintä. (Työterveyslaitos.)

Kiusaamista tapahtuu kaikkialla

Kiusaamista tapahtuu kaikkialla, mutta yleisintä se on kouluissa, erityisesti ala-asteella ja nettimaailmassa. Tutkimusten mukaan oppilaista kiusaajia on 7-10% ja kiusattuja 5-15%. Kiusaaminen koskettaa aina koko luokkaa (Korhonen 2021.) Euroopassa 12,6 prosenttia lapsista ja nuorista joutuu kiusatuksi (Poijula 2021).

Kiusaamisen seuraukset

Lapsilla, joita kiusataan, tavataan mielenterveyden ongelmia muita enemmän. Niistä yleisimmin tavataan ahdistusta ja masennusta sekä erilaisia psykosomaattisia vaivoja. Tutkimus näyttöä on myös siitä, että lapsuudenaikainen kiusaaminen altistaa aikuisiällä itsetuhoisuudelle, masennukselle ja ahdistuneisuushäiriöille. (Korhonen 2021.)

Tutkimuksen mukaan 30-40 prosenttia kiusatuista lapsista ja nuorista on riskissä saada traumaperäinen stressihäiriö. Kiusattujen ongelmat ovat kuitenkin usein perinteisiä mielenterveyshäiriöitä ja traumaperäistä stressihäiriötä monimuotoisempia. (Poijula 2021.)

Monimuotoinen stressihäiriö kehittyy altistuttaessa äärimmäisen uhkaavalle tai kauhealle tapahtumasarjalle tai tapahtumalle, joka on yleensä pitkittynyt tai toistuva. Häiriö aiheuttaa sitkeitä ja vakavia tunteiden säätelyn ongelmia, syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita sekä kielteisiä itseä koskevia uskomuksia. Oireet heikentävät monitahoisesti toimintakykyä. (Poijula 2021.)

Lapsena kiusattu kohtaa todennäköisesti kiusaamista myös aikuisena

Oma kokemukseni on, että lapsena kiusattu kohtaa todennäköisesti kiusaamista myös aikuisena. Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan ensimmäisestä luokasta lähtien. Yksi aihe kiusaamiselle oli vanhempieni uskonto. Me lapset emme kuuluneet sen takia kirkkoon, vaan vanhempieni katsomuksen mukaan saisimme itse päättää uskontomme, kun tulemme siihen ikään, että se on mahdollista. Koulussa minua haukuttiin välillä pakanaksi, välillä uskovaiseksi. Silloin päätin, että minun omia lapsiani ei koskaan kiusata ainakaan minun uskonnollisen suuntautumiseni takia.

Toinen kiusaamisen aihe oli hieman normaalista poikkeava ulkonäköni ja erityisesti ihonvärini, joka syksyllä koulun alkaessa oli tummempi kuin muilla lapsilla. Vietin lapsena paljon aikaa ulkona rusketuin helposti. Koulussa minua haukuttiin neekeriksi. Kiusaaminen oli enimmäkseen haukkumista ja porukasta jättämistä. Toisinaan minua tönittiin ja joskus lyötiin.

Täytettyäni 16-vuotta liityin luterilaiseen kirkkoon sen takia, että omia tulevia lapsiani ei kiusattaisi uskontoni takia. Valitettavasti kuitenkin kaikki kolme lastani ovat joutuneet kokemaan kiusaamista peruskoulussa. Terveiden lasteni kiusaamisen aiheena usein miten on ollut vammainen veli. Kehitysvammaista ja autistista poikaani on taas kiusattu erityisesti pakkoliikkeiden ja niiden aiheuttamien äänien takia.

Ammattikoulussa en kokenut kiusaamista, mutta ammattikorkeakoulussa kiusaaminen tuli taas mukaan kuvioihin. Silloin työharjoitteluissa ollessani koin myös ensimmäistä kertaa työpaikkakiusaamista. Näin myös tilanteita, joissa muita työntekijöitä kiusattiin.

Pahin kokemus työpaikkakiusaamisesta oli toiseksi viimeisessä työpaikassani hoitoalalla. Silloin minut jätettiin porukan ulkopuolelle, selän takana puhuttiin pahaa, kaikkea tekemääni ja jopa ulkonäköäni arvosteltiin muiden kuullen. Aloin pelätä, että teen jonkun virheen, josta kiusaajat saavat aiheen valittaa minusta esimiehille. Minusta tuntui, että minut haluttiin savustaa tästä työpaikasta ulos.

Loppuaikana ajoin töihin peläten mitä työvuoron aikana tapahtuu. En pelännyt selviäisinkö työssäni, koska minulla oli pitkä työkokemus ja olin hyvä työssäni. Pelkäsin työtovereitani, mitä he sanovat ja tekevät. Usein töistä kotiin ajaessa itkin koko matkan, koska kiusaaminen tuntui niin pahalta. Lopulta irtisanouduin vakituisesta työstäni, koska töihin meno tuntui äärettömän vaikealta ahdistavan ilmapiirin ja kiusatuksi tulemisen aiheuttaman pelon takia.

Omaishoitajana olen kohdannut kiusaamista

Vanhimman lapseni ollessa viidennellä luokalla, meillä kävi kylässä hänen luonaan leikkimässä samasta koulusta eräät veljekset. He suhtautuivat todella hienosti erilaisuuteen, eikä heitä vaikuttanut häiritsevän mitenkään erikoinen käytös ja pakkoliikkeet. Katsoin kuitenkin tarpeelliseksi kertoa näiden poikien äidille, että perheessämme on autistinen ja kehitysvammainen erityislapsi, ettei hän ihmettele, jos pojat kertovat kotonaan kaverinsa erilaisesta veljestä. Tämä äiti ei enää antanut poikien tulla meille kylään. Pari kertaa pojat tulivat meille luvatta ja kertoivat, että heitä oli kielletty tulemasta.

Omaishoitajana olen kohdannut kiusaamista monissa eri paikoissa. Liikkuessani yleisillä paikoilla poikani kanssa meitä on mm. tuijotettu, osoitettu sormella ja meille on sanottu; “ei tuollaista pitäisi tänne tuoda.” Pojalleni on myös huudettu esim. kaupan parkkipaikalla, kun hän on pitänyt auton ovea jonkun mielestä liian pitkään auki niin, ettei viereisen auton kuljettaja ole päässyt autoonsa. Kun olen mennyt tilanteeseen väliin, olen saanut haukkumiset huonosta kasvatuksesta.

Yksi kokemukseni kiusaamisesta on paikasta, jossa ei pitäisi kiusaamista kohdata. Pojallani on lättäjalka ja sen takia hän on oikeutettu saamaan apuvälineenä tukikengät ja yksilöllisesti tehdyt pohjalliset. Lääkärin lähetteellä menimme fysioterapeutin vastaanotolle arviointiin. Tämä fysioterapeutti sanoi minulle: “tukikenkiä ja pohjallisia ei pitäisi myöntää koskaan sosiaalisin perustein.” Loukkaannuin näistä sanoista niin paljon, etten ole enää hakenut pojalleni tukikenkiä ja pohjallisia apuvälineenä kunnalliselta puolelta vaan suoraan yksityiseltä ja olen maksanut ne itse.

Minua on kehotettu laittamaan lapseni laitokseen ja minua on haukuttu huonoksi äidiksi, joka ei osaa kasvattaa lastaan. Lapseni erilaisuuden on arveltu johtuvan äidin mielenterveys ongelmista tai huonoista kotioloista. Tallainen kiusaaminen onneksi vuosien saatossa vähentynyt, kun ihmiset ovat tietoisempia erilaisuudesta.

Aikuisten velvollisuus on puuttua kiusaamiseen

Meidän aikuisten velvollisuus on puuttua kiusaamiseen aina, kun sitä havaitsemme, koska kiusaaminen voi pilata lapsen tai nuoren koko loppuelämän. Meidän tulee pitää huoli siitä, että omat lapsemme ja nuoremme eivät kiusaa muita ja varmistaa, että he uskaltavat tulla kertomaan meille mahdollisesta kiusaamisesta, kohdistui se heihin itseensä tai muihin lapsiin ja nuoriin. Jos olet epävarma, miten voisit puuttua kiusaamiseen, esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta löytyy ohjeistus, “Kiusaaminen-mitä vanhemmat voivat tehdä” (Linkki alla).

Lähteet

Poijula, S. 2021. Kiusaamisen uhreilta puuttuu hoito. Koulukiusaamisen mallit tähtäävät sen lopettamiseen, mutta uhrien ja kiusaajien hoitomallit puuttuvat. Lääkärilehti 10/2021 vsk 76, s,626-627. Saatavilla: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/kiusaamisen-uhreilta-puuttuu-hoito/?public=d1ad738ab9527e77e47bc64dfc7017e3

Korhonen, L. 2021. Kiusaaminen. Pulassa lapsen kanssa. Terveyskirjasto. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/pla00028

Työterveyslaitos. Työpaikkakiusaamisen ilmeneminen. Saatavilla: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyopaikkakiusaaminen/tyopaikkakiusaamisen-ilmeneminen

Aiheeseen liittyvät linkit

MLL, Nuorten netti, Tukea kiusaamista kokeneille. https://www.nuortennetti.fi/kiusaaminen/tukea-kiusaamista-kokeneille/

MLL, Kiusaaminen-mitä vanhemmat voivat tehdä? https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/kiusaaminen/kiusaaminen-mita-vanhemmat-voivat-tehda/

Kiusaaminen https://www.riku.fi/rikoksen-uhrina/lapsi-ja-nuori-rikoksen-uhrina/kiusaaminen/

Juristi vastaa, milloin kiusaaminen on rikos? https://www.riku.fi/rikosuhripaivystys/riku-lehti/riku-lehti-3-2019/juristi-vastaa-milloin-kiusaaminen-on-rikos/

Isä leikkautti poikansa hörökorvat, jotta kiusaaminen loppuisi. https://yle.fi/a/74-20026736