Kokemusasiantuntijuuden juuret löytyvät tukihenkilötoiminnasta, vertaistuesta, vapaaehtoistyöstä ja potilasjärjestöistä. Kokemusasiantuntija-termistä tuli valtakunnallinen käsite 2000-luvulla. Kokemuksen ääntä ja ihmisten tarinoita toipumisesta alettiin käyttää sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja ammattilaisten osaamisen parantamiseksi sekä palveluiden kehittämiseksi (Hirschovits-Gerz, Sihvo, Karjalainen, Nummela 2019, 10.)
Suomessa kehitettiin kokemuskoulutuksen malli, jonka tarkoituksena oli antaa kokemuksen omaaville valmiuksia kouluttaa esimerkiksi ammattilaisia hoitamaan paremmin tiettyjen sairausryhmien edustajia (Hirschovits-Gerz, ym. 2019, 10). Vuoden 2019 alusta lähtien kokemusosaaminen on sisällytetty osaksi ammatillista koulutusta. Uudet Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon perusteet tulivat voimaan 1.1.2019, jolloin kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana toimiminen kirjattiin yhdeksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi (THL 2023).
Kuka on koulutettu kokemusasiantuntija
Koulutettu kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta joltakin elämän osa-alueelta, kuten esimerkiksi lapsen-, puolison- tai oman vanhemman omaishoitajuudesta, omasta tai läheisen pitkäaikaissairaudesta, mielenterveys- ja päihdeongelmista tai vammautumisesta.
Kokemusasiantuntija tietää mikä on auttanut häntä tai hänen läheistään toipumaan, sopeutumaan tai tekemään elämänmuutoksen (Hirschovits-Gerz, ym. 2019, 10-11). Erityisesti vaativissa kokemusasiantuntijatehtävissä toimiminen edellyttää kokemuksen rinnalle koulutuksen tarjoamia valmiuksia ja teoreettista tietoa (THL 2023).
Kokemusasiantuntijan koulutus
Kokemusasiantuntijakoulutusta tarjotaan nykyisin monien eri tahojen toimesta hyvin eri sisältöisinä
ja eri mittaisina valmennuksina. Kokemusasiantuntija voidaan myös kouluttaa tietyn palvelun tai organisaation yhteistyökumppaniksi, jolloin koulutus sidotaan kyseiseen toimintaympäristöön ja sen tarpeisiin (THL 2023.)
Koulutuksen avulla kokemusasiantuntija työstää ja jäsentää kokemustaan niin, että hänen suhteensa kokemaansa asiaan muuttuu ja kokijan identiteetti suhteessa koettuun haasteeseen voi muuttua. Näin oma kokemustarina suhteutetaan ympäröivän todellisuuden ja muiden kokemusten kanssa. Koulutus auttaa kokemusasiantuntijaa jäsentämään kokemusperäistä tietoa siten, että hän voi tarjota tietoa muille (Hirschovits-Gerz, ym. 2019, 11-12.)
Mihin kokemustietoa tarvitaan?
Kokemusperäistä tietoa käytetään laajasti tieteellisen ja ammatillisen tiedon rinnalla.Ammattilaisia ja opiskelijoita voidaan kouluttaa hyödyntämään työssään kokemusasiantuntijatietoa (THL 2023).
Kokemusasiantuntijan tehtävät
Kokemusasiantuntijoiden kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä voidaan käyttää mm. apuna palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, opiskelijoiden ja ammattilaisten koulutuksessa sekä erilaisten toimijoiden ja järjestöjen vertaistapaamisissa henkilökohtaisesti tai ryhmissä.
Lähteet:
Hirschovits-Gerz, Tanja; Sihvo, Sinikka; Karjalainen Jarno; Nummela Anna 2019. Kokemusasiantuntijuus Suomessa: Selvitys kokemusasiantuntijakoulutuksen -ja toiminnan käytännöistä. Saatavilla: Julkkari STM:n hallinnonalan avoin julkaisuarkisto https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-354-0
THL 2023. Kokemusosaaminen. Verkkojulkaisu. Päivitetty: 20.6.2023. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/kokemusosaaminen
Tästä linkistä löydät KoKoA Ry-Koulutetut kokemusasiantuntijat Ry:n tiedossa olevat kokemusasiantuntijakoulutukset. http://www.kokemusasiantuntijat.fi/koulutukset/
